maanantai 22. syyskuuta 2014

Nisulle ensimminen hirvihaukku!

Jälleen meni viikonloppu karhuja katellen ja hirviä haukuttaen.
Minulla on ollut tapana laskea koira irti vapaaseen hakuun ihan treeni mielessä jos merkkejä karhuista ei ole aamun aikana löytynyt. Näin on koirat saaneet kuntoa lisää ja hyviä haku reenejä.

Menomatkallla alueelta löytyi pienet marjapaskat jotka arvelin olevan karhun, mutta on mahdollista että iso kettukin tai muu marjan syöjä oli ne tielle tiputtanut.
Joka tapauksessa elukka oli tietä pitkin latonut ja porukkaa näytti jo alueella pyörineen, suuria odotuksia ei siis ollut.
Jätöksiltä ei päästy sen edemmäs. Eli hajuja ei ollut.

Ajelin leirin läheisyyteen ja laskin koirat irti leirin läheisyydessä. Oli jo iltapäivä joten ajattelin ettei elukoita ihan helpolla enää löydy. Nisu ja Tiro lähti yhdessä liikenteeseen nisun pysyessä matkassa useita kilometrejä. Muutaman kilometrin jälkeen nisu jäi jotain haistelemaan tiron jatkaessa matkaa. Tuosta nisu palasi leirin läheisyyteen josta pillitin pois. Joutui pimu uimaan muutaman metrin puron yli.
Tiro jatkoi matkaansa kilometri kilometriltä. Välillä selviteltiin jotain syönnös alueita ja näytti että tarttuo jollekkin jäljelle kun suunta vaihtui määrätietoiseen etenemiseen. Paikka missä se selvitteli jälkiä oli vaikeasti tavoitettavissa vesistöjen takana joten en lähtenyt tarkistamaan asiaa sillä tiro suuntasi kohtuu isoon erämaahan jonka taakse autolla kiertäminen ottaa kohtuudella aikaa.
Ajelin siis alueen toiselle laidalle odottamaan jossa kaveri jo passaili odotellen tuleeko koiran edessä riistaa.
Viimein tiro ylitti metsätien jolla kävin tarkistamassa mitä se jälestää, mutta mitään jälkiä ei löytynyt.
Ei muuta kuin menosuuntaan autolla eteen odottamaan mitä tapahtuu.
Vaikutti kuin jälki olisi tökännyt järveen koska tiro siellä rannassa veivasi edestakas. Pian tiro kuitenkin lähti kietämään järveä ja jatkoi matkaa toiselta puolen samaan suuntaan kuin aiemmin kohti minua.
Nyt alkoi jo ilma hämärtymään ja koira oli noin 700m päässä tulossa. Olipa jälellä tai muuten vain hakemassa oli aika kutsua koira pois sillä ampuma tilaisuutta ei enä tule pimeän vuoksi. Pillitin ja heti meno reipastui ja tiro tuli suoraan luokseni.
Hakumatkaa kertyi reipas 28km. Lenkistä ei voi puhua, mutta tulee kutsumalla pois niin tämö ei haittaa.

Illalla saatiin vinkkiä karhuista ja lauantaina kello soi 2:30 jolloin lähdettiin ajelemaan noin 50km päähän tarkistamaan tilanne. Tuoretta jälkeä ei löydetty vaikka alueessa oli karhu liikkunut. Muut kyllä löysi jälkiä joten alkoi tuntua että sitä on sokea puusilmä vaikka normaalisti huonotkin jälet oon huomannut.
Vapaa haku päättyi haukkuun. Liike oli niin kummallinen että olin jo melko varma että nyt saattas nalle olla edessä. Vauhtia piisasi ja teki paluuperiä ennen tietä ja ihme lenkkejä heti sen jälkeen.
Loppujen loppuun edessä oli hirvi, mutta arvoitukseksi jäi olisiko alkuun ollut karhu.

Sunnuntain ohjelmassa oli saada nisulle hirvikontakti. Helpoiten se onnistuu niin että laittaa tiron mettään ja toivoo yhteistyö kykyisen hirven löytyvän.
No tuore jälki löytyi tieltä. Tiro jälelle ja kilometrin päästä haukku päälle. Suoraan juoksi elukat järveeen ja lahden yli uimaan. Uinti matkaa tuli noin 200m.
Kolmisen kilometriä menoa vielä jatkui uinnin jälkeen jonka jälkeen alkoivat asettua seisonta haukkuun.
Lopussakin haukku oli valunut noin 200m päähän jolloin lähdin nisua viemään narussa lähemmäksi. Metsä oli onneksi harvaa va jo 100 päästä näki hirvet.
Päästin nisun irti joka haukahteli jo ennen kuin näki mitään, mutta kun päästiin näkö etäisyydelle nisu oli minusta 30m päässä hirviä kohti ja hyppi pystyssä jotta näkis paremmin. Tiro heiti haukun ja kuunteli et mitä nyt tapahtuu. Hirvet lähti sievästi liikkeelle jolloin nisu lähti leikkiinmukaan ja juoksi tiron vireen haukkumaan.
Hirvet lähti siirtyvänä kohti takas lahtea jonka yli juuri uivat. Noin 4km nisu oli matkassa kunnes hirvet uivat takaisin lahden yli ja jatkoivat matkaa rannan suuntaisesti. Hirvet eivät enää pysähtyneet vaan menivät vielä seuraavasta salmesta yli jonka jäkeen tirolla loppu napsut ja jäi jälkeen. Lopulta tiro oli niin poikki että jäi kankaalle makaamaan ja vetämään happea. Raskas viikonloppu tuo tirolle olikin. Tuli kutsusta pois oikein tympääntyneen näköisenä.
Tarkistin matkat ja 24km oli tiro tänäänkin työskennellyt joten luovuttaminen oli ihan ok huomioiden edellis päivien rasitukset.
Nyt sitten alkaa nisun koulutus yksinään. Nisulla on käsitys mitä siellä metsässä tehdään ja nyt kun hirvijahti alkaa saa nisu pärjätä ilman tiron apua. Toivotaan että hirviä löytyy ja rohkeus riittää yksin työskentelyyn. Nyt erityisesti hakua aletaan reenaamaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta =)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Positiivisempaa välillä.

Nisu alkanut mukavasti kehittymään. Ensimmäisen hirvikontaktin jälkeen rohkeutta on tullut lisää ja kiinnostus riistaan vain kasvanut.
Karhun jälkiä nisu on merkkaillut kun olemme metsässä kävelleet.
Viimeisin oli ampiais pesä jonka karhu oli repinyt auki. Pari ampiaistakin oli vielä pesässä. Vaihdoin koiran mutta karhua ei löytynyt. Oli jälki sen verran vanhennu ja jokeen oli mennyt.

Rekku alkaa toipumaan pikkuhiljaa leikkauksesta. Syytä mahakipuun ei löytynyt mutta epäily että myrkkyä olisi syönyt. Nyt poju syö ja juo hienosti. Toivotaan että toipuminen jatkuu hyvin eikä takapakkia tule.

Tiron kunnon nousun myötä riistan nälkä on kasvanut ainakin hakumatkoista päätellen.
Tänään aamulla jälesti edellis päivän hirven jälkeä 8km nostaen hirven ylös. Hirvi oli taas pikajuoksija ja lystiä riitti parin kymmenen kilometrin verran kunnes kunto loppui. 
Tänä vuonna näitä juoksijoita on siunanntunut liiankin kanssa. Ihmetyttää tällainen käytös sillä yleensä tiro saa hirven kuin hirven jäämään löytöpaikalle.


Aamullinen hirvihaukku joka muodostui ajoksi..

Kylmää hakua kun tehdään ei voida enää puhua hakulenkeistä. Toisaalta hyvä mutta on siinä huonot puolensakkin. Tiro päivästä toiseen tekee hakua niin että etenee vain suoraan niin kauan kuin jotain löytyy tai ukko ottaa kyytiin. Tiro tulee onneksi pillillä pois hakulenkiltä joten maaston vaihtokin onnistuu kun vain pääsee autolla pillitysetäisyydelle.



Eilinen "hakulenkki"
Käytössäni on ollut firman esittelypanta jotta laite tulee tutuksi. Hyvä peli tuntuu tämä b-barkkikin olevan.

tiistai 2. syyskuuta 2014

Huono onni jatkuu karhunmetsästyksessä

Karhunpyntiä on jatkunut nyt jo muutamia päiviä. Karhut on tuntuneet olevan hukassa eikäalkuun ole jälkiäkään löytynyt mitä lähteä selvittelemään.
Laskin päivällä vuoro päivin koiria vapaaseen hakuun jotta ainakin kunto kasvaisi vaikka nallea ei löytyisikään. Aamuisin tietty etittiin jälkiä teiltä lanauksilta sekä käveltiin metsässä etsien merkkejä nallesta.

Mukava oli huomata miten rekulla haku hommat sujui alkukaudesta ja huonosta kunnosta riippumatta, lähes aina vähintään kilometrin otti etäisyyttä tehden laajaa lenkkiä. Huomasin jotain olevan pielessä kun rekku ei sit seuraavana päivänä oikein irronnut eikä lähtenyt hakemaan vaikka edellispäivän rasitus oli ollut kevyttä.
Tätä jatkui muutamia päiviä ja rekku aina virkistyi päivän levon jälkeen ja meno taas maistui.
Sitten eräänä päivänä rekku oli taas irti eikä oikein irronnut edemmäs. Näin jopa hirven josta rekku meni ohi juosten väärälle puolelle polkua metsään. Tämä oli viimeinen pisara ja nyt koira lääkäriin.
Lääkäri ei loytänyt mitään muuta vikaa kuin et maha oli reksalla kipeä.
Kaikki kokeet otettiin, röngenkuvat ja vielä ultrattiin, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. Maksa, munuais ja haima arvot normaalit.
Nyt on viikko oltu kotona ja rekun vointi on seilannut ylös alas. Ei syö juuri mitään eikä juo ollenkaan. Viikonloppuna käytiin tiputtamassa nestettä litra suoraan suoneen joka virkisti koiran.
Nyt rekku on leikkauksessa parasta aikaa ja saa nähdä mitä tapahtuu.. Ei uskalla edes arvailla.

Harmittaa sinällään tämä huono onni kun kaikki nämä sattuu aina karhun mehtuun aikaan, kuten viimeksi kun tiro löysi vapaasta hausta karhun niin korva oli tulehtunut niin haukkua ei tullut eikä muutenkaan viihtynyt kauaa äkäsen karhun luona.
Rekulta odotin tälle vuotta suuria tekoja ja tarkoitus oli käyttää poju kokeissa jotta oltaisiin pyritty erraushaukuihin ja laikojen sm kisoihin. Alkuun ajattelin tiron viemistä sm kisaan mutta pitää nyt miettiä käytänkö kokeissa lainkaan. Into koe hommiin on laantunut ja haluttaa enemmän olla karhumetillä kuin kisaamassa.

Positiivista on että tiro on osoittanut olevan edelleen huipppu hirvikoira. Kunto on nousemassa ja yksi täyden erän haukku on jo takana.
Nisu on vielä liian nuori hirvelle. Hajut kyllä kiinnostaa mutta ei uskalla vielä lähteä hirvelle. Yhden kerran kerran nisu on nähnyt hirven ja niin tuo hyökkäili kohti kovasti haukahellen muttei lähtenyt perään sen pidemmälle. Odotellaan kuukausi pari niin asian pitä olla toinen. Lisää kokemuksia ja mettäaikaa se nyt kaipaa.

Karhurintamalla tuntuu olevan kova kilpailu. Alue mitä seurattiin noin viikon ajan tuntui olevan muidenkin tiedossa. Löysimme jäljet eräänä aamuna jossa oli jo karhukoira käynyt tutkailemassa. Lähdin tiron kanssa selvittelemään löytyykö jälkeä syvemmältä metsästä ja kyllähän noin kilometrin päästä tiro tarttui jälkeen ja selvitteli sitä parisen tuntia. Kävin matkalla tarkistamassa tien ylityksellä ettei kyseessä ollut hirvi. Jossain vaiheessa se kuitenkin vaihtui hirveksi ja loppu on vrmasti kaikilla tiedossa. Hirvihaukkua loppupäivä.

Seuraavana aamuna oltiin hieman liian myöhään liikkeellä tai ainakin reitti olisis pitänyt lähteä kiertämään toiseen suuntaan sillä taas oli nalle mennyt tiellä ja toinen porukka oli kokoontumassa paikalla.
Karhu oli nuori yksilö mutta oli antanut haukuttaa hyvin paikallaan ja he ampuivat nallen.

Nyt odotellaan rekun tuomiota ja aletaan tiron ja nisun kanssa etsimään uusia nallukoita. Nisulle nyt vain mehtää ja hirven hajuja muttei nalleja..