keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kiire jo kunnon kohotukselle

Nämä helteet ovat ollet harmina jo monta viikoa. Monet sanoo ettei saa valittaa kun kerrankin on lämmin, mutta kyllä minä valitan.. Lämmin ei luita riko mutta pakkaselta voi suojautua toisin kuin helteeltä ja onhan tämä koirille ihan karmeeta aikaa.
Joka päivä on käyty joella uimassa koirien kanssa, jotta eivät ihan tukehdu.
Kuntoa ei ole pääsyt pitämään yllä niinkuin normaalisti kun ei ole voinut lenkillä käydä. Soutuvenettäkään ei ole meillä Kajaanissa jotta voisi uittaa koiria. Menee kyllä nyt hankinta listalle!

Nyt on ollut sen verran kiireitä etten ole ehtinyt muutamaan viikkoon käyttää nisuakaan jälkireeneissä. Nyt olis vkl tarkoitus taas käydä jälkeä tekee jottei se kokonaan jää.

Olen aloittanut aamuisin pyörälenkit urosten kanssa koska jahtiaika painaa jo päälle ja koirat pitää saada kuntoon. Tuli huomattua että itse olen porukan huono kuntoisin joten liikunta ei tee pahaa minullekkaan.
Tuleepahan uni rytmikin käännettyä hyvissä ajoin jahti aikaan kun joutuu 5 aikaan nousemaan lenkille. Jahdissa toki joutuu nousemaan vielä aikaisiemmin..

Tirolla alkanut massaa tulemaan roppiin viimeinkin. Aiemmin se on ollut todella hoikka vaikkakin lihaksikas. Ilmeisesti ikä ja liikunnan puute nostanut pojan painoa jonkin verran. Punnitsin tuossa kuukausi sitten sen niin mittari ponkasi 35kiloon. Pitänee pari kiloa saada pois jahtia ajatellen, mutta jospa se ei nyt niin laihtusi paljoa syksyn aikana kuin on ollut tapana.

Rekku on myös ollut kuin kukkakeppi, mutta nyt on rekullakin alkanut hieman paikat pyöristyä.
Olemme rekulle joutuneet ruokavaliota muokkaamaan sillä kun tuntuu sen suhteen olevan herkkä maha. Rekulla on pysynyt peruskunto paremmin kuin tirolla. Näyttää ikä vaikuttava asiaan.

Alkaa olla aika ottaa nenäpunkkilääkkeet. Viime vuonna meni viikko poskelleen kun pojilla oli punkki eikä tirolla ehtinyt hajuaisti palautua kuurin aikana vaan nokka alkoi pelaamaan vasta viikko aloituksesta. Nyt pitää varautua ajoissa.

Nisu on kasvanut hienosti ja on edelleen rekun kanssa samassa häkissä, mutta nyt on oma häkki rakenteilla ja ensi viikolla nisu pääsee omaan häkkiin.

Nii ja käytettiinhän me rekkua konekarhullakin kun se oli Kajaanissa. Rekku poika haukku 10 pistettä. Ei meinannu emäntä saada rekkua pois koneelta vaan joutu kiskomaan perässään haukkuvaa vikuria.
Näitä kone hommia ei moni arvosta, mutta itse pidän sitä koirille hyvänä viihteenä, joten mulle on turha tulla puhumaan mistään höpöhommista jos sanojalla oma koira makaa koko kesän häkin perukoilla. Mielipiteensä kaikilla joista jotkut noteerataan ja toiset ei =)

Loppukesän jatkoja toivottelee
Petokorven porukka!



torstai 24. heinäkuuta 2014

Voi hellettä

On nyt kyllä lämmitä piisannut ihan liiaksi asti. Edes yöllä ei jähdy niin että voisi koiria juoksuttaa. Tässä alkaa tulla kiire saada koirat kuntoon kauden alkuun.
Mökillä käydessä käytiin soutamassa ja koirat ui perässä (hihnassa). Nisu ei malttanut pysyä rannalla vaan lähti perään  uimaan palaten pian takaisin.
Kiireiden ja heteen vuoksi jäänyt pennun jälkireenitkin vähemmälle. Jospa tämä härdelli laantuu elokuun alkuun ja pääsee taas koiria kunnolla koulimaan ja kuntouttamaan jahtia varten.

Nisu on kasvanut jo mukavasti kokoa. Pieneltähän tuo näyttää poikien rinnalla mutta niin sen kuuluukin.
Riistaviettiä pennulla tuntuu olevan, mutta huomaa että ei ole vielä valmis tosi hommiin vaan uusia asiaoita on vielä liikaa.
Hirven jakarhun hajut kiinnostaa. Juhannuksena päästiin testaamaan ja ihan hyvät ensivaikutelmat.
Käytin pentua metsässä ja ihmettelin kun niin tarkaan haisteli polulla ja oksia. Ei lähtenyt kauas vaan siinä lähi etäisyydellä tutki maastoa ja hajuja. Ajattelin että poroja mahtanut kulkea tästä.
Muutama sata metriä mentiin nisu edelllä ja pian pehmeässä maaston kohdassa oli selkeä karhun jälki. Selvivi sekin mysteeri mitä se niin intona nuuhki.
Samana päivänä pääsi vielä tuoreille hirven hajuille ja siinä tuntu olevan jo enemmän menoa ja meininkiä mutta ei kait ihme kun hirvi oli juuri hetkeä ennen kadonnut metsikköön.
Nisu haki jäljen ilmavainulla ja lähti sitä seuraamaan. Muutaman sata metriä mentyään ylitti ison ojan josta en päässyt yli joten jouduin viheltämään nisun takaisin.
Tästä jatketaan ja koitetaan löytää syksyllä karhuja. Nisu ei vielä pääse karhumetille.